Elokuun viimeisenä päivänä pääministeri Petteri Orpo hallituksineen antoi rasismin vastaisen tiedonannon, joka sisältää muun muassa muistutuksia Suomen lainsäädännöstä sekä Euroopan unionin, ja maailman, laajuisista sopimuksista. Nämä sopimukset ja lait ovat toki olleet voimassa jo ennen nykyisen hallituksen muodostamista, ja niistä kannattaneekin muistuttaa hallituspuolue perussuomalaisia, vaikka mitä muuhunkin kuin etnisyyteen tai uskontoon perustuvaan syrjintään tulee, on muillakin hallituspuolueilla skarpattavaa. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistettu syrjintä ja vihapuhe luonnistuu muiltakin kuin persuilta.

Tiedonanto on epätoivoiselta vaikuttava yritys vaimentaa hallitukseen kohdistuvaa, aiheellista kritiikkiä, jonka vähentämiseen tarvittaisiin aitoja tekoja ja näyttöä siitä, että rasismille ei kertakaikkiaan ole puheissa ja teoissa sijaa, ja ettei ihmisiä palkita siitä. Ministeriksi on nyt istutettu rasisteja, ahdistelijoita ja tieteen kieltäjiä, jotka ovat valmiita kylmiin talousratkaisuihin ja huoli siitä, kuinka paljon tuhoa hallitus ehtii vielä saada aikaan, on aiheellinen.

Pitää muistaa, että rasismi”kohussa” ei suinkaan ole kyse ainoastaan “vain” puheesta, vaan politiikasta mitä perussuomalaiset ja muut hallituspuolueet tekevät.

Pakolaismäärän puolittaminen (jota Orpo halusi nostettavan nykyiseen tasoon eli 1050:een vielä vuonna 2017, ja kyseessä olisi Orpon mukaan “merkittävä ele”), turvapaikan myöntäminen enintään kolmeksi vuodeksi nykyisen neljän vuoden sijaan ja esimerkiksi se, että Suomen kansalaisuuden saamiseksi edellytettyä asumisaikaa pidennetään tuottavat konkreettista lisähaittaa hakijoille ja ovat osoitus siitä, että hallitus pyrkii entisestään vaikeuttamaan siirtolaisten asemaa Suomessa. Olisiko näitä tiukennuksia tapahtunut ilman perussuomalaisia? Ehkä ei, mutta ne on jokainen hallituspuolue, eli persujen lisäksi myös KD, Kokoomus ja RKP hyväksynyt.

Rakenteellista syrjintää sekä vihapuhetta ajatellen kannattaa pitää silmällä vaikkapa tätä kohtaa (sivu 6) ja sitä, miten esimerkiksi perussuomalaiset edustajineen pystyy sitoutumaan seuraaviin, etenkin kun heidän rasistisista puheistaan ja kirjoitteluistaan hallitusta on keväästä asti toistuvasti tiedotettu ja kritisoitu

”• syrjinnän torjumisen oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen vahvistaminen; ihmisoikeuskasvatuksen, yhdenvertaisuuskasvatuksen sekä sukupuolitietoisen kasvatuksen lisääminen ja kehittäminen;

• rasistisen, homofobisen, seksistisen, naisvihamielisen ja muutoin sukupuolittuneen vihapuheen torjuminen niin verkossa kuin sen ulkopuolella;

• tosiasiallisen tasa-arvon toteutumisen esteet ja haasteet työelämässä; sekä

• yhteiskunnan rakenteissa oleva syrjintä, joka ilmenee mm. naisiin kohdistuvassa väkivallassa sekä saamelaisten, romanien, vammaisten henkilöiden, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden syrjintänä. Joskus eri syrjintäperusteet myös risteävät keskenään, mihin on kiinnitettävä erityistä huomiota*.

Erityisesti vihapuheen estäminen on noussut keskeisesti esille viimeisimmissä suosituksissa.”

*Huomatkaa, että tässä viitataan suoraan intersektionaalisuuteen.

 

On selvää, että hallitus haluaa lopettaa keskustelun rasismistaan, eikä aio tehdä eropäätöstä, vaikka sen jäsenten rasistisia ulostuloja on käsitelty paitsi Suomessa sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa, myös kansainvälisesti – usein kriittisemmin sanakääntein kuin suomalaisissa tiedotusvälineissä. Selvää on myös se, että tarvitaan lisää painetta yhteiskunnallisilta liikkeiltä, oppositiopuolueilta, ihmisoikeusjärjestöiltä, hallituspuolueiden toisinajattelijoilta sekä muilta, jotka eivät nykyhallituksen toimia niele.

Hallitus ei pelkästään salli rasisteja joukkoihinsa, vaan kaavailee kovia toimia taloudellisesti heikossa asemassa valmiiksi olevien kustannuksella. (Orpon ja) Riikka Purran sinimustan hallituksen tavoitteet ja suunnitelmat uhkaavat syöstä tuhannet ihmiset taloudellisesti entistä suurempaan ahdinkoon.

Hallitus haluaa tehdä kovia leikkauksia vähävaraisille, verohelpotuksia varakkaille ja ottaa 10 miljardia euroa velkaa.

Tässä joitain hallituksen suunnittelemiä heikennyksiä sosiaaliturvaan, lakko-oikeuteen ja työntekijöiden asemaan:

• • Asumistuen leikkaus
  • Työttömyysturvan lapsikorotusten poisto
  • Ansiopäivärahan leikkaaminen jo kahden kuukauden jälkeen
  • Työttömyysturvan omavastuuajan pidentäminen
  • Työttömyysturvan suojaosan poisto: summa (300 euroa), jonka työtön voi hankkia työ- tai yrittäjätulona ennen kuin työttömyysturvaa leikataan työttömyysturvasta.
  • Palkan poisto ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä
  • Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen
  • Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavan työssäoloajan pidentäminen (nyt töissä on pitänyt olla vähintään vähintään 26 viikkoa viimeksi kuluneiden 28 kuukauden aikana, nykyhallituksen suunnitelmien toteutuessa vähintään vuoden ajan, eli vaatimus tuplataan)
  • Vuorotteluvapaan lakkautus
  • Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy”, mutta mikä se työnantajan mielestä olisi, siihen ei ole yksiselitteistä vastausta, mikä tekeekin linjauksesta työntekijän oikeuksien kannalta vaikean, jos työnantaja voi päätää irtisanomisesta mielivaltaisesti
  • Oikeutta tuki- ja poliittisiin lakkoihin rajoitetaan
  • Lakkosakkojen korotus

 

Ammattiliitot kritisoivat muun muassa lakko-oikeuden rajoittamissuunnitelmia jo tuoreeltaan, mutta muutakin kuin kannanottoja tarvitaan.

Elokuun puolivälissä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallitus päätti aloittaa järjestöllisen toimintavalmiuden kohottamisen. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, se ei asiaa koskeneista uutisista ja kannanotoista selvinnyt.

Sen lisäksi, että ammattiliitot toivottavasti aktivoituvat ja mobilisoivat väkeään, on muitakin tapoja protestoida hallituksen suunnitelmia, rasismia sekä rasismin vähättelyä siitä huolimatta, että se on lukuisissa eri yhteyksissä näytetty toteen. Hallituksesta on myös hyökätty mediaa vastaan ja vähätelty vertaisarvioitua tiedettä ja tutkimusta.

Millaiset edellytykset hallituksella siis on tällaisenaan jatkaa? Moni on sitä mieltä, että varsin heikot ja haluaa sen osoittaa.

Sunnuntaina 3.9. Helsingissä järjestetään Me emme vaikene! Rasistit ja fasistit ulos hallituksesta -suurmielenosoitus, jossa vaaditaan ”hallitusta kunnioittamaan Suomen perustuslakia sekä Suomen allekirjoittamia kansainvälisiä sopimuksia ja takaamaan kaikille yhdenvertaisen ja syrjimättömän yhteiskunnan”.

Mielenosoitus kokoontuu kello 13 Senaatintorilla ja lähtee liikkeelle klo 14 suunnaten Töölönlahden tapahtumapuistoon.

Eduskunta palaa töihin istuntotauolta tiistaina 5.9., ja niin ikään Helsingissä järjestetään tällä kertaa Eduskuntatalolle päättyvä mielenosoitus, koska järjestäjien mukaan ”tämä hallitus ei nauti luottamustamme”.

Syyskuulle on tekeillä mielenosoituksia myös muualla Suomessa:

Kuopio 1.9
Joensuu 3.9.
Tampere 9.9.
Jyväskylä 10.9.
Turku 16.9

Tässä mainittujen mielenosoitusten lisäksi sinimustan hallituksen vastaista sanomaa voi tuoda esille monin eri tavoin, ja monipuolisen tuntuvan toiminnan yhdenvertaisuuden, monimuotoisuuden ja niin sanotun hyvinvointiyhteiskunnan eteen tulee jatkua.

Jyväskylä lisätty listaan pe 1.9. klo 16.13